Lähiretkeilyä

Ei aina tarvi lähteä kauas, kun retkeillään. Lauantaina vietetään Suomen Ladun Nuku yö ulkona -haastetta, ja olimmekin jo hyvissä ajoin päättäneet nukkua yön laavussa Jontun kotitilalla. Koska keli oli perjantaina uskomattoman lämmin siihen nähden, että eletään jo syyskuuta, päädyttiin jo perjantain ja lauantain välisenä yönä viettämään laavulle haaste-etkoja. Ja mikäs siinä ollessa, kun nuotio loi tunnelmaa ja notskimakkara maistui hyvältä, yö oli lämmin ja maaseudulla valosaastekaan ei haittaa tähtitaivaan ihastelua. Syyskuun yössä Linnunratakin erottui taivaankannella upeasti.

En ole koskaan ennen yöpynyt laavussa, joten etukäteen se tuntui vähän jännittävältä, kun ei ole edes sitä teltan seinää erottamassa nukkujaa ympäröivästä luonnosta, mutta eipä se juuri unta haitannut. Laavussa oli mukavan lämmintä ja makuupussi+sisäpussi -yhdistelmällä oli oikein miellyttävä koisia ilman, että olisi tarvinnut pistää paksumpia vaatekertoja päälle. Ainoa miinus oli yön aikana tyhjentynyt makuualusta. Aliexpressiltä ei sittenkään saanut tilattua laatua? Ihme.. 😆

Raikkaassa ilmassa uni tuli hyvin ja taustalla soliseva joki loi rauhoittavaa tunnelmaa. Yöllä joku tuntemattomaksi jäänyt vesilintu, ehkäpä isokoskelo(?), pyrähti äänekkäästi ohi, mutta juuri muita luontoääniä ei yön pimeydessä kuulunut. Paitsi tietysti Jontun tasainen kuorsaus. Aamun valjetessa sitten aktivoituivat joutsenet ja pikkulinnut huutelemaan ja laulelemaan. Enpä muista, milloin olisin viimeksi nukkunut puoli kymmeneen, mutta niin vaan uni maittoi tänä aamuna luonnon helmassa, aamuvirkkujen tirppojen elämöinnistä huolimatta.